sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Thaimaa

Jes, elikkä karistettiin Afrikan tomut jaloista ja saavuttiin Bangkokkiin. Kaiken telttailun ja leirielämän jälkeen palkittiin itsemme kunnon hotellilla. Vietettiin superit 3 yötä Lebua at state Towerissa ja ai että kuinka upealta tuntuikaan kuuma kylpy! Ja se että voi vaan seistä suihkun alla, pelkäämättä että lämmin vesi loppuu. Aika Bangkokissa on oikeastaan mennyt leppäillessä, shoppailessa ja tietenkin ruuasta nauttien. Bangkok on aika hektinen kaupunkin joten nautitiin paljon meidän rauhallisesta hotellihuoneesta kerroksessa 52 :) Oikeiden nähtävyyksien kiertäminen jätettiin suosilla seuraavalle kerralla kun ollaan Bangkokissa, tämän stopin teemana sai olla nyt lepo ja nautiskelu!


Maisemat meidän parvekkeelta kerroksesta 52, kelpaa!

Kauan odotettu kylpyhetki!
Meikäläisen aamupalaa...osa siitä ;)
Juuri näin!
Sitten napattiinkin yöbussi kohti Chumponia ja sieltä aamulla lautalla Koh Taolle. Täällä me ollaan nyt hengailtu reilu vko ja pidelty sadetta. Miten sitten pystyykin satamaan näin paljon :) Syy miksi tultiin tänne Koh Taolle oli sukellus. Antti on jo vanha tekijä ja aikookin syventää sukellustaitojaan entisestään. Mutta minä, vesipelkoinen pelkuri aion suorittaa Open Water Diver kurssin. Vertailtiin hintoja ja todettiin, että Koh Tao on yksi edullisimmista paikoista Thaimaassa sukeltaa (ja parhaat sukelluskohteet). Minä valitsin suomalaisen Koh Tao Diversin, jotta saan koulutuksen omalla äidinkielelläni.

Ei muuta kun teorian kimppuun ja odottamaan veteen menoa. Siinä kun ensimmäistä kertaa laitettiin varusteita kasaan ja testailtiin ilmanlähdettä, syke oli jo aika korkealla. Yritin kokoajan hokea itselleni, että sä pystyt tähän. Sitten mentiin rantaveteen tekemään perustaitoja. Mutta mites kävikään, enhän mä edes pystyny hengittämään siellä veden alla! Kaikille muille ryhmässä tuntui olevan ihan normaalia hengittää veden alla, mutta meikäläinen hyperventiloi :) Sitten siirryttiin hieman syvemmälle tekemään samat perustaidot, mutta heti kun mun piti tasata korvien paineet mennessä syvemmälle niin unohdin hengittää ja sitten iskikin jo paniikki... Siinä kohtaa ajattelin, että antaa olla, en vaan pysty tähän. Meidän loistava sukelluksenopettaja Lassi sai mut kuitenkin puhuttua ympäri ja lupasin aamulla tulla "tukiopetukseen" :)

Aamulla kun heräsin, olin tosi ahdistunu enkä olis halunnu mennä tunnille. Mutta kun luonne ei anna periksi luovuttaa niin kiltisti marssin kohti sukelluskeskusta. Hyvä että menin, koska aamu meni hyvin ja sain tehtyä kaikki mitä pitikin. Huomasin, että kun saan jotain muuta tekemistä veden alla, muistan hengittää. Joten me sitten pelattiin ristinollaa veden alla :) Perustaidot suoritettuna (maskin tyhjennys, regulaattorin etsiminen, happi loppuu tilanne ym.) lähdin luottavaisin mielin päivän seuraavaan sukellukseen. Ja tällä kertaa pysyinkin ryhmän mukana ja ekaa kertaa ajattelin sukelluksen olevan mulle mahdollista.

Kolmantena päivänä meillä olikin sitten ihan oikeat sukellukset edessä. Aamusta tehtiin kirjallinen koe ja nähtävästi olen fiksumpi pinnan yläpuolella kuin sen alapuolella :) Sitten kasattiin varusteet ja hyppättiin pikku paattiin joka kuljetti meidät itse veneelle. Kauhusta kankeana hoin taas itselleni tsemppejä. Aluksi tehtiin snorklauskoe, vähemmästäkin menee sekaisin kun juuri on oppinut hengittämään veden alla ja nyt pitäisi sitten pidättää hengitystä veden alla. Huh. Ja kuinka alaston olo olikaan vedessä ilman tasapainotusliiviä ja märkäpukua. Sitten oltiinkin jo saavuttu meidän sukelluskohteelle Japanese Gardenille, joten ei muuta kuin vehkeet päälle ja molskis veteen. Ensimmäinen sukellus meni hyvin ja ihme kyllä jopa nautinkin siitä hetkittäin. Maskiin tuli koko ajan vähän vettä ja jouduin sitä koko ajan tyhjentelemään, mutta sekin meni hyvin. Pintaan noustessa olin niin ylpeä itsestäni, olin sukeltanut 9,7 metriin ja ollut veden alla 39min! Näkyvyys oli kohtalainen ja nähtiin mm. Yellow Tale Barracuda, Blue Bandet Angelfish, Six Bandet Angelfish, Harlequine Sweetlips (poikanen), Parrotfish, Damshell fish ja Butterfly fish. 

Tommoselta siellä näytti :)
Muutama googlesta napattu kuva kaloista joita nähtiin




Hetki lepäiltiin veneellä ja siirryttiin seuraavalle sukelluskohteelle joka oli Twins. Näkyvyys oli huonontunut ja vaikeutti sukeltamista. Se oli myös jokseenkin ahdistavaa kun et näe kahta metriä pidemmälle ja tuntuu, että kaikki energia menee siihen että pysyy sukellusparin lähettyvillä. Maski keräsi taas vettä ja huomasin, että olen kadottamassa näkyvyyttä sukelluspariin. Yritän uida perään ja maski haukkaa jälleen vettä. Sitten pysähdyn ja nousen pystyasentoon tyhjentämään maskia, joka olikin virhe koska rupesin nousemaan kohti pintaa. Meidän Dive Master huomasi mun nousuni ja nappasi kiinni, etten nouse liian nopeasti. Siinä kohtaa sitten olinkin jo menettänyt kontrollin ja noustiin yhdessä pintaan. Sukelluksen syvyys oli 17,2m ja aika 34min. Olin henkisesti taas pisteessä nolla. Kurssin viimeinen sukellus oli vielä edessä ja luotto itseensä ja varusteisiin oli kadonnut. Olin ihan puhki. Lähdin kuitenkin yrittämään, mutta jo laskeutuessa poijuköyttä pitkin huomasin, etten pysty tasaamaan hengitystäni ja haukoin ilmaa. Näkyvyys oli vieläkin huonompi ja tuntui tosi ahdistavalta, ahtaanpaikankammo iski. Alhaalla totesin, että teen mieluummin hallitun nousun tässä vaiheessa kuin paniikkinousun myöhemmin. Eli kurssi mun osalta oli suorittamatta. Mietin rantaan kohti uidessa, että olinhan mä saanut yhden hienon sukelluksen ja tiedän kuinka hienoa sukellus voikaan olla. Ja kuinka monta kertaa olinkaan jo ylittänyt itseni, olin enemmän sinut veden kanssa.

Lassi kuitenkin ehdotti, että tulisin vielä kerran yrittämään ja pakkohan mun oli suostua, enhän mä ennenkään ollu luovuttanu. Seuraavana aamuna sitten taas veteen ja kuinkas kävikään, sain aikaan ihan mukavan sukelluksen ja nähtiin vaikka mitä kaloja. Sukellettiin Sairee Reefillä ja syvyys oli 6,3m. Näkyvyys oli jo vähän parempi, mikä rauhoitti mua kummasti. Paras hetki oli kun 45 min jälkeen Lassi kirjoitti sukellusvihkoonsa: Kurssi suoritettu! Siinähän meinas tulla ihan tippa linssiin. Veden pinnalla olikin aika voittaja fiilis!

Viimeiset viisi päivää on ollu henkisesti aika rankat ja oon helpottunut että homma on hoidettu pois päivänjärjestyksestä. Olen nyt virallisesti Open Water Diver, olen näyttänyt pyllyä vesipelolleni ja olen jälleen kerran venyttänyt rajojani. Kuinka mukava onkaan polskia nyt vedessä ahdistumatta :) Joillekkin tämä mun selvitys saattaa tuntua turhanpäiväiseltä, mutta niille jotka kärsivät pelkotiloista varmaankin ymmärtää paremmin. Pääasia taitaa kuitenkin olla, että itse tiedän kuinka pitkän matkan olen tehnyt. Nyt pidänkin luovan tauon sukeltamisesta ja ajattelin seuraavan kerran sukeltaa vasta Balilla jossa vietämme joulun. Pakkohan sitä taitoa on ylläpitää, jotta pääsee sukeltamaan Isolla Valliriutalla ;) 

Open Water Diver!!


Koh Taolla ollaan nautittu hyvästä ruuasta, on niin tuoreet raaka-aineet että ruoka on ollut ihan mieletöntä! Aurinkokin on paistanut muutamana päivänä ja biitsillä ollaan makoiltu jonkin verran. Pakkohan se oli myös testata perinteinen Thai-hieronta ja voi moro kun mua väänneltiin sellasiin asentoihin, että välillä en tienny miten päin mun jalat oli. Hieronnan jälkeen olo oli mahtava, selkäranka oli auki eikä kiristäny mistään. Hinta tunnin hieronnalle on n.7€, joten hinta-laatusuhde on enemmän kuin kohdillaan :) Siis todella rauhakseen ollaan otettu täällä, siis suoraan sanottuna lomailtu. Australiassa ja Jenkeissä meillä kuitenkin on edessä paljon reissaamista ja pitkiä ajomatkoja, niin voihan sitä välillä ottaa vähän rennomminkin. 

Päästiin myös juhlistamaan meidän 4.vuosipäivää. Juotiin shampanjaa ja herkuteltiin paikallisilla merenherkuilla. Herranpieksut sentään että oli upeita uusia makuja! Niin kuin jokaisessa suhteessa, meilläkin on ollut omat haasteemme joten kyllä sitä yhdessäoloa kannattaa juhlia ja muistuttaa itseään kuinka hyvä pari me ollaankaan. Yksi elämäni parhaista päätöksistä onkin ollut lähteä reissuun tämän miehen kanssa <3


Barracudaa, tonnikalaa, ostereita, rapuja ja mustekalaa :)

<3


Tänään viimeinen päivä Koh Taolla ja huomenna suunnataan Bangkokkiin, sieltä sitten pikavisiitti Kambodzaan, odotan jo kovasti Angkorin temppelialueen näkemistä. Joten nyt kone kiinni kun vihdoinkin blogi on päiväntasalla ja nauttimaan auringosta...taidan käydä nauttimassa vielä yhden (naurettavan halvan) hieronnan :D


Tämmönen söpöliini on viihdyttäny mua kun oon istunu kahvilassa ja kirjoittanu blogia <3


1 kommentti:

  1. Oih, tuttuja maisemia! Ja hyviä muistoja tulee meikäläisellekin Taolta, huh huh :)

    VastaaPoista