tiistai 18. helmikuuta 2014

Viva Las Vegas

Hypättiin legendaariseen Greyhound bussiin ja matkattiin kohti syntien kaupunkia. Oltiin luettu arvosteluja Greyhoundista ja meitä oltiin varoiteltu ties mistä narkkareista ja laitapuolen kulkijoista. Liput Los Angelesista Las Vegasiin maksoi vain 12$ per henkilö, joten oltiin valmiit vähän huonotasoisempaan kyytiin sillä rahalla. Mutta mikä meitä odottikaan? Hyvä palvelu, siisti bussi (jossa nopea wifi) ja narkkareista ei ollut tietoakaan :) Ollaan luettu tällä reissulla niin monta arvostelua hotelleista/hostelleista, matkantarjoajista ja turistikohteista ja ollaan aina ihmetelty mitä ja mistä ihmiset oikein valittaa!?

Greyhound kuljettaa


Viiden tunnin bussi matka meni joutuisasti ja kutkuttavin mielin saavuttiin Vegasiin. Oltiin varattu 4 yötä mistäs muustakaan hotellista kuin Hootersista...hahaa, kyllä Matkanjohtaja hoitaa :D Hotelli oli täysin rahanarvoinen, lähellä strippiä ja vähintäänkin hauska tarina jos ei muuta. Lähdettiin pienelle iltapäivä kävelylle ja käytiin tsekkaamassa paljon kehuttu Pinball Hall of Fame jossa on flippereitä 50-luvulta tähän päivään. Iso halli oli täynnä pelikoneita ja tohkeissamme niitä muutama tunti testailtiin :)



Tottakai Vegasissa täytyy käydä pelaamassa kasinoilla. Itse tyydyin sivusta seuraajan rooliin kun Antti nautti pelaamisesta. Taisi jäädä jopa hieman voitolle :) Voi että meitä nauratti kun meiltä kysyttiin paperit BlackJack-pöydässä ja jakaja tokaisi katsottuaan Antin 34v. papereita, että sen siitä saa kun liikkuu noin nuoren näköisen tytön kanssa...hihii :) Tunnelma kasinoilla on kyllä kuin suoraan leffoista. Voin vain kuvitella kuinka ajantajun voi hukata pelatessa, koska ympärivuorokauden kasinot on täynnä ihmisiä, tuntuu ettei tämä kaupunki nuku ikinä! Antti kuvaili mielestäni hyvin Las Vegasin meininkiä, aivan kuin olisi jättimäisellä ruotsinlaivalla :D Kierreltiin kaikki kuuluisimmat kasinot ja pääsin ihailemaan Bellagion suihkulähdettä joka oli valloittava. Laitan tähän videopätkää, harmi että musiikki ei kuulu siinä kunnolla :/ 

Aika upeeta vai mitä?


The Venetian

Forum ostoskeskus
Bellagion suihkulähde




Pelaamisen lisäksi Vegasissa täytyy ehdottomasti käydä katsomassa joku huikea show. Me ei oltu tietenkään varattu ajoissa mitään ja päädyttiin ostamaan liput Chris Angelin MagicJam näytökseen. Suuri pettymys oli, kun superstara Chris Angel tuli lavalle käsi kantositeessä ja kertoi, että on ollut olkapääleikkauksessa eikä pysty esiintymään. MITÄ??? Kyllä keitti sitten niin yli että kattilan kansikin meinas lentää, oltiin kuitenkin maksettu 100 dollarin liput ja odottettiin huikeaa showta. Chris lähinnä juonsi esityksen ja esitteli vierailevat tähdet joiden esitykset eivät olleet kovinkaan vakuuttavia. Muutama ohjelmanumero toimi ja päästiin hetkellisesti nauttimaan esityksestä. Ainut temppu minkä Chris Angel teki, niin hän nielaisi 5 partaterää ja veti ne takaisin yhtenä pötkönä...wöy! :/ Suuren suuri pettymys ja suuremman luokan rahastusta!

The Venetian kasinolla oli myös National Geographic 50 Greatest photos-valokuvanäyttely, jossa esiteltiin 50 koskettavinta kansikuvaa. Upeita otoksia, joitakin kuvia jäi vain haltioituneena tuijottamaan. Kuvia katsoessa tuntui, että näit menneisyyden ja tulevan sekä tunsit olevasi paikalla.

Ystävänpäivä sattui sopivasti perjantaille ja mikäs sen hauskempaa kuin viettää sitä Vegasin tyyliin...no ei käyty Drive-In kappelissa Elviksen puheilla :D Hauska vitsihän se olis ollu, mutta vakavalla asioilla on turha lähteä leikkimään. Alkuillasta käytiin kiertämässä Bodies-näyttely, jossa on esillä oikeita ihmisruumita ja niiden palasia! Aikamoinen näyttely oli, todella avartava. Ihmiskeho tuli kertaheitolla paljon tutummaksi kun näki konkreettisesti edessään avatun ihmisen. Ihmisen biologian koulukirjat on ihan roskaa tähän verrattuna. Näyttely käsitteli jokaisen ruumiinosan ja elimen ja teki loistavan läpileikkausken ihmiskehoon. Näyttelyssä ei saanut kuvata, mutta käykää ihmeessä kurkkaamassa tämä video jos kiinnostaa nähdä enemmän. Tämän jälkeen suunnattiinkin Planet Hollywoodissa olevaan liharavintolaan, jossa tarjoilijat kantaa erilaisia lihoja ja kaloja pöytään ja saat valita niistä mieleisesi. Huh, kyllä taas tuli ahmittua. Lähdettiin siitä sitten vähän sulattelemaan ruokaa yökerhoon nimeltä Marquee at Cosmopolitan, johon kerrassaan käsittämättömän loistava matkanjohtaja oli hoitanut meidät listalle ja päästiin ilmaiseksi sisään. Vegasin tapaan yökerho oli aikamoinen ja vähäpukeiset naiset parveilivat jokapuolella. Innostuttiin oikein tanssimaan ja jalat rakoilla hipsittiin sitten takaisin hotellille. Olipa hauska ilta! :D

Valentines Day <3
Yökerhoa Vegasin tyyliin ;)
Meidän pääohjelmanumero Vegasissa oli reissu Grand Canyonille. Grand Canyon luokitellaan maailman seitsemän luonnonihmeen joukkoon joten pakkohan se oli kokea. Aamulla klo 06.30 matkamme alkoi kohti kanjonia, oltiin varattu valmis pakettimatka johon kuului bussimatkat, aamupala ja lounas, pysähdys Hoover Damilla sekä kansallispuisto maksu (hinta 135$). Neljän tunnin ajomatkan jälkeen olimme perillä ja pääsimme ihailemaan kanjonin komeutta. Kyllä luonnossa on joku mystinen voima joka vetää hiljaiseksi eikä voi muuta kuin ihailla. Kanjoni on noin 446 kilometriä pitkä, ja sen leveys vaihtelee kuudesta 29 kilometriin. Syvyys on enimmillään lähes kaksi kilometriä. Meillä oli n.3 tuntia aikaa kierellä kanjonilla ja ihailla tätä valtavaa luonnon taideteosta, jonka jälkeen bussi suuntasi takaisin kohti Vegasia. Kerrassaan hieno päivä!


Hoover Dam

Grand Canyon




Mitä jäbä duunaa??




Kyllä suomalaisen nyt lumiukko pitää rakentaa :D Herätti kyllä hilpeyttä muissa turisteissa!







Vegas oli mieletön paikka, harmitti jopa vähän lähteä taas jatkamaan matkaa. Olisi sitä voinut vielä muutaman illan kuljeskella valomeren keskellä :) Mutta jotta pystyimme aloittamaan meidän road tripin niin tarvitaanhan me auto. Oltiin varattu Avikselta pari vkoa sitten auto edullisesta kategoriasta, mutta vissiin Las Vegasissa autotkin on vähän tyylikkäämpiä niin saatiin sitten tälläinen vaatimaton neliveto maasturi samaan hintaan (oikeasti tämän auton hinta meidän aikavälille olis ollut 1000$ enemmän). 

Kyllä kelpaa kruisailla :D
Toinen vaihtoehto olisi ollut Dodge Challenger, uusi hieno urheiluauto, mutta eihän meidän rinkat olis siihen mahtunu :D Joten ajellaan nyt tällä seitsemän hengen autolla pitkin Amerikkaa, seuraava kohde Kuolemanlaakso ja San Fransisco... Kaasu pohjaan ja menoks!!

Possutellen läpi USA:n

Antti halusi osallistua mun blogin kirjoittamiseen ja keksi sen mielestä kivan otsikon...Oma ehdotukseni on perus tylsä Los Angeles, joten mennään nyt tolla possu teemalla :)

Piiiiitkän lennon jälkeen olimme vihdoinkin perillä Ameriikoissa. Kauhujen lento Uuteen-Seelantiin oli jättänyt jälkensä meikäläiseen ja havaittavissa oli pientä lentopelkoa. Minä joka yleensä rakastan lentämistä, varsinkin nousua ja laskua, olin aivan köntsät housussa ja pienikin turbulenssi sai puristamaan käsinojia. Näpertelin vuoron perään jokaista onnenkaluani joita kannan mukanani ja toivoin turvallista matkaa :)

Fiilikset Los Angelesin kentällä oli hieman hämmentävät. Oltiin todella innoissamme siitä, että ollaan jenkeissä, mutta toisaalta oli haikea olo sen vuoksi, että edessä oli maailmanympärysmatkamme viimeinen etappi. Aika on kulunut niin käsittämättömän nopeasti, mutta silti tuntuu, että olisin elänyt monenkin vuoden edestä. Niin paljon ollaan koettu ja nähty :) Laukkuhihnalta napattiin rinkat selkään ja hypättiin bussiin. Bussilla matkattiin metrolle jolla päästiin meidän hotellin kulmille. 3+11 tuntisten lentojen jälkeen ja 1,5 tuntia kestäneen siirtymän jälkeen laahustettiin tyytyväisinä hotellihuoneeseemme. Ensimmäinen ilta meni täysin aikaerosta toipuen. Niin kuin jo edellisessä blogissa kerroin, säästettiin yksi vuorokausi matkustaessa Uudesta-Seelannista Jenkkeihin ja elettiin tosiaan torstai kahteen kertaan...oli vähän sellanen “Mikä maa, mikä valuutta” olo :D

Aamulla olikin hyvien yöunien jälkeen taas akut ladattu, oltiin valmiita meidän viiden päivän koitokseen Losissa ja suunnattiin ensimmäisenä kohti Walk of Famea eli kuuluista tähtikatua. Käveltiin pitkin Hollywood Boulevardia ja Sunset Boulevardia, yritin kovasti bongailla julkkiksia, mutta ei lykästänyt (no käveli Lauri Ylönen mua vastaan liikennevaloissa, lasketaanko se?). Innostuttiin vähän testamaan ruokia ja taidettiin syödä viidessä eri paikassa ennen illallista :D Pakko oli testata In'n Out hampurilaispaikka ja herkuteltiin kunnon rasvankäryisillä grilliburgereilla. Päivän parhaaksi paikaksi osoittautui Fat Sal Deli, jossa saa täytettyjä patonkeja, hodareita, hampurilaisia ja paljon muuta. Otettiin testiin Fat Texas BBQ sämpylä, jossa välissä oli lihapastramia, pekonia, sipulirenkaita, mozzarellatikkuja, kanatikkuja, ranskalaisia, kahta eri juustoa ja tietenkin kunnon barbequekastiketta. Ai jumanauta kun oli hyvää, ihan törkee leipä! ”Jälkkäriksi” oli pakko vielä maistaa Bacon and Cheeseburger fries. Tässä jumalaisessa annoksessa ranskalaisten päälle oli pilkottu juusto-pekonihampurilaista ja annoksen viimeisteli Ranch-kastike. Antti taisi välissä vetää vielä chilihodarinkin :) Onneksi oltiin kävellen liikenteessä niin saatiin samalla vähän hyötyliikuntaa, tuli sitä käveltyä 15km pitkin Hollywoodin katuja. 


Bacon and Cheeseburger fries :)
Pikku levon jälkeen suunnattiin vielä ilta drinksuille legendaarisen Tiki-Ti baariin, joka on perustettu 1961. Tällä hetkellä isä (perustajan poika) ja pojat pyörittävät bisnestä ja drinkkien reseptit ovat varjeltu salaisuus, senpä takia ketään ulkopuoleista ei palkata töihin. Antti tilasi drinkin nimeltä Blood and Sand ja baarimikon siinä hetken aikaa sekoiteltuaan eri juomia lasiin, nosti hän tiskin alta esiin paristoilla kulkevan härän. Härän hän laittoi kävelemään baaritiskin toisestä päästä toiseen päähän, huutaen samalla "Toro Toro Olé" ja kaataen koko sen ajan tequilaa lasiin kunnes härkä köpötteli tiskin toiseen päähän. Vitsit mitä viihdettä!



Ihan kaikkialle täällä jenkeissä ei jaksa kävellä, niinpä päätettiin vuokrata auto päiväksi. Aloitettiin aamu Santa Monican rannalta, käytiin köpöttelemässä legendaarisella laiturilla maailmanpyörän pyöriessä taustalla. Käytiin myös huvittelemassa pelihallissa, jossa tietenkin täytyi vähän nöyryyttää Andya (Antti kutsuu itseään täällä Andyksi :D!!). Meikkiksen voitto koriksessa nyt oli itsestäänselvyys, mutta ylivoimainen pieksentä Mortal Kombat 3:ssa pisti pojan suun vähän mutruun...oli kuulemma ohjaimet rikki!! :D Nauttitiin lounas värikkäällä Venice Beachin rantakadulla ja ihmeteltiin elokuvissakin paljon nähdyn rantakadun vilinää. Jos jonkinmoista katusoittajaa ja esiintyjää viihdytti meidän iltapäivää. Pikainen kurvaus vielä julkkisten suosimalle Rodeo Drivelle ja sitäkin pikaisempi shoppailukierros, ei ihan työttömän reppureissaajan lompakko riittäny niille kulmille :) Päivä hurahti yhdessä hujauksessa ohitse ja oli aika palauttaa auto. Olishan sitä voinut ajella vaikka pidempäänkin pitkin Losin katuja.

Santa Monica


Venice Beach



Bugatti Veyron Rodeo Drivellä parkissa, siinä oli äijillä kuolaamista!
 
Sunnuntaina oli tehtävä matkaa jälleen kävellen ja matkanjohtaja ilmoittikin päivän lenkin suuntautuvan Mullohandrivelle, johon meidän hotellilta oli reilu 8km. Ei muuta kun lenkkarin nauhat rusetille ja töppöstä toisen eteen. Jotta päästiin ihailemaan mahtavaa Hollywood kylttiä näköalapaikalta, piti meidän kävellä 1,5km pitkä kiemurteleva ylämäki, huh kun soijaa pukkas, mutta olihan se vaivan arvoista kun silmien eteen avautui maisema Los Angelesista ja päästiin ihmettelmään kuuluisaa kylttiä. Tiesittekö, että alkuperäisessä kyltissä joka pystytettiin 1923 luki Hollywoodland? Mielettömiä luksustaloja oli kadunvarret ja vuorenrinteet täynnä ja uteliaana mietiskelin keitäköhän julkimoita niissäkin asuu. Palkittiin patikoinnin jälkeen itsemme Hollywood Boulevardin Vegas Seafood buffalla ja järkyttävällä sushi övereillä, sen jälkeen olikin hieno kantaa mahaansa kotiin 7 kilsan verran :)

Los Angeles skyline

 
Sokerina pohjalla meillä oli maanantaille ohjelmassa päivä Universal Studioilla. Molemmat oltiin aivan täpinöissämme, oli sellainen samanlainen fiilis kun koulut loppuu ja pääsee ensimmäistä kertaa kesässä Särkänniemeen, u know, hattaranmaku suussa ja pää sekaisin vuoristoradoista :D Matkanjohtaja kun on tunnettu pitkästä pinnastaan ja maltillisesta odottamisen kyvystään, niin päätettiin ostaa First in Line liput joilla pääsee jonon ohitse laitteisiin ja näytöksiin paremmat paikat. Lipun hinta oli 139$ ja ainakin iltapäivän ruuhkissa se maksoi kyllä itsensä takaisin kun jonotus olisi muuten kestänyt 30min per laite. Ainut miinus lipussa oli se, että edun pystyi käyttämään vain kerran per laite, mutta kohteita oli niin paljon ettei me ainakaan oltais ehditty käymään uudestaan missään. Huom. seuraava tekstin pätkä sisältää juonipaljastuksia, joten jos olet aikeissa lähiaikoina poiketa Universal Studioilla niin skippaa loppukappale :) Päivä aloitettin kevyesti ottammalla ns. löysät pois Horror Housessa, jossa näyttelijät jahtaa sua kapeilla käytävillä pukeutuneena muumioiksi, murhaajiksi ja ties miksi pelottaviksi hahmoiksi (ihan kaikkia en nähny, kun oli silmät kiinni). Mä olin aivan köntsät housuissa ja kiljuin ääneni käheeksi. Luulin, että saan sydänkohtauksen kun suihkuverhon takaa joku hyppäsi puukon kanssa aivan iholle! Olin aivan vetelänä kun kävelin ulos talosta ja huokaisin helpotuksesta, mutta eikös porttien takaa hyökännyt vielä yksi örkki ja viihdytiin kiljuntahyppelylläni koko kadun täydeltä ihmisiä :D Ehdoton huippukohde oli Transformes 3D ”vuoristorata”. Molempien mielestä ihan huikea kokemus! Mun sydämmen kestävyyttä testattiin huolella vielä The Mummy laitteessa, jossa vaunu ampaisi täysiä kohti pimeyttä (Antti väitti, että oli siellä jotain valojakin vilkkunu, mutta mulla oli varmaan taas silmät kiinni kun en nähny mitään) ja pyöritti meitä ylös, alas ja ympäri . Kuvan ilmeet kertoo ehkä ahdistuksen tasosta! Universal Studiot oli meidän mielestä ehdottomasti rahanarvoinen juttu ja tekemistä riitti aikuisillekkin koko päiväksi. Loistava kohde kaiken ikäisille ja täytyy kyllä antaa pisteet vielä puiston toimivuudelle, jonot oli kaikkialla kohtuulliset, vessoja ei ikinä tarvinnut etsiä ja hintataso ruokapaikoissa yllättävän edullinen. Eli täydet pisteet meiltä! 

Universal Studion katuja


Käytiin lounaalla Kiviset ja Soraset tyyliin :)
Ehdoton suosikki!

Antti fanikuvassa. Ei ollu mikään patsas vaan näyttelijä oli ton hökötyksen sisällä, todella hieno juttu!
Ja meikkiksen suosikki :)
Mites nää meidän ilmeet? Kumpaa pelottaa enemmän? :D

Verestin muistoja mun lemppari karkeilla, Peppermint Patty nam!





City walk


Aika Losissa kului silmän räpäyksessä kun oli niin paljon mukavaa tekemistä. Seuraavana ohjelmassa meillä onkin LAS VEGAS, casinolla pelaamista ja ystävänpäivän juhlintaa :D