Milford
Soundin upeista maisemista kurvailtiin kohti Te Anauta ja sieltä Invercargilliin, joka
on eteläisen saaren eteläisin kaupunki :) Ajaessa missä tahansa,
on täällä maisemat kyllä kohdillaan. Korkeita lumihuippuisia
vuoria, vehreitä niittyjä ja miljoonittain lampaita. Siis
kirjaimellisesti pellot täällä ovat lampaita valkoisenaan!
Invercargillistä lähdettiin ajamaan eteläistä maisemareittiä
kohti Dunediniä. Matkanvarrella poikettiin Slope Pointiin, joka on
Uuden-Seelannin eteläisin piste, siellä tajuttiin kuinka kaukana
sitä ollaankaan kotoa, lähes maapallon toisella puolella. Noin 18 000
kilometriä linnuntietä kotiin, huh huijaa :)
 |
| Slope Point |
 |
| Uuden-Seelannin eteläläisen saaren eteläisin piste, kaukana kotoa! |
 |
| Maisemaa ajomatkalta |
Waipapa Pointissa
nautittiin merileijonien pötköttelystä ja naureskeltiin erään
hylkeen rantaleikkejä. Upeita maisemia ja hurmaava majakka tuulisella niemenkärjellä, siinä oli tunnelmaa. Porpoise Baylle pysähdyttiin nauttimaan
kauniista luonnosta ja toivomassa josko oltaisiin nähty maailman
pienin delfiini eli Hectorin delfiini, minkä evä ehkä nähtiin
kaukana merellä :) Pysähdyttiin myös Curio Baylla, mikä on
tunnettu harvinaisesta fossiloituneesta metsästä sekä siellä
nähtiin maailman harvinaisin pingviinilaji eli keltasilmäpingviini,
pötköttelemässä kivellä. Nugget Pointilla käytiin katsomassa
majakalta aavaa merta sekä ihailemassa merileijonien huoletonta
oleskelua armottoman meren pauhatessa vieressä. Catlin Coast on
ehdottomasti läpi ajamisen arvoinen, jälleenkerran upeita maisemia
ja runsaasti eläimiä niiden luonnollisessa elinympäristössä.
 |
| Waipapa Point |
 |
| Waipapa Pointin upea majakka |
 |
| Tunnetko kylmän merituulen? |
 |
| Merileijonat mammuttelee |
 |
| Porpoise Bay |
 |
| Ihmeellinen dingendangeli meriörkki |
 |
| Curio Bay ja fossiloitunut metsä |
 |
| Fossiloitunutta puuta |
 |
| Siinä hän nyt on, maailman harvinaisin pingviini, keltasilmäpingviini päiväunilla :) |
 |
| Nugget Point |
 |
| Pongaatko kuvasta pinguja ja hylkeitä? :) |
 |
| Meriörkit uimassa |

Yövyttiin
Dunedinissä ja aamulla poikettiin Otago Peninsulaan jossa voi nähdä
hylkeitä, merileijonia, keltasilmä pingviinejä ja pisteenä iin
päälle albatrosseja Otago Peninsulaan kannattaa ehdottomasti ajaa maisemareittiä pitkin joka kulkee aivan rantaa pitkin. Takaisin keskustaan voi ajaa vaikka vuoriston kautta ja käydä kurkistamassa aitoa linnaa, Larnach Castlea. Käytiin niemenkärjessä ihmetelemässä ja
mietittiin maksetaanko 40 dollaria per naama opastetusta kierroksesta
katsomaan Kuningasalbatrosseja ja niiden pesimisympäristöä. Kumpikaan ei
oikein ollut innostunut ja päätettiin skipata touri. Sanoin
Antille, että jos meidät on tarkoitettu näkemään albatrossien
lentävän, niin kyllä me nähdään. Ja samalla sekunnilla iso
albatrossi lensi meidän edessä taivaalla!! Revettiin nauruun ja
todettiin, että säästettiin juurikin 80 dollaria :) Hetken päästä
nähtiin vielä kaksi Kuningasalbatrossia lisää, jonka jälkeen
linnut katosivat niemen toiselle puolelle eikä nähty niitä enää.
Eikös niin mene, että "Kun haluat jotain, koko maailmankaikkeus
auttaa sinua saavuttamaan sen."?
 |
| Otago Peninsula |

Dunedinista
ajettiin Oamarun kautta Timaruun. Etsittiin edullista hostellia,
mutta moni paikka oli täynnä ja meille tarjottiin huonetta
motellista joka oli hieman kalliimpi kuin hostellit. Kun avattiin ovi ja
nähtiin huone, niin 95 dollaria ei ollut mitään siihen mitä
saatiin. Huoneisto oli isompi kuin meidän oma kämppä!! Meillä oli
erillinen makuuhuone, keittiö, olohuone ja OMA vessa ja suihku.
Ollaan majoituttu hostelleissa joissa on jaetut kylpyhuoneet, niin
oli ihanaa päästä puhtaaseen suihkuun. Oli niin rentouttavaa
kokkailla kunnolla ja viettää rauhassa aikaa, hostelleissa kun
tuppaa aina olemaan menoa ja meininkiä :) Juotiin vähän
paikallista punaviiniä ja rentouduttiin. Ollaan oltu aika väsyneitä
viime päivinä, yllättävän rankkaa on ajaa pitkiä matkoja
päivittäin, tutkia uusia paikkoja, etsiä joka ilta yöpymispaikka
ja roudata kaikki tavarat joka päivä uuteen paikkaan. Matkustaminen
on ihanaa, mutta välillä aika uuvuttavaa. Onneksi meillä on
Queenstownissa muutama päivä aikaa vaan olla (eli vain puolen
päivän aktiviteettejä), koska Jenkeissä meillä on taas edessä
paljon ajamista. Illalla lähdettiin vielä kävelylle ja katsomaan
josko pongaittais lisää pinguja. Meille oli vinkattu, että
auringon laskettua pingviinit uivat takaisin Caroline Bayn satamaan
pesilleen. Ilta kymmenen aikaan satamassa oli meidän lisäksi toista
kymmentä muutakin ponggaria ja silmä kovana katseltiin merelle
koska pingviinit saapuvat. Ei näkynyt, eikä kuulunut pinguja joten
päätettiin lähteä takaisin motellille. Tokaisin, että haiseepa
täällä oudolle ja Antti sanoi, että haisee pingun kakalle. Antti
oli päässyt lähemmin tutustumaan tuohon aromiin Etelämantereen
reissullaan ja sanoi kyllä tunnistavansa hajun vaikka unissaan.
Itseäni vähän nauratti, kun tyyppi lähti nenä nuuskien kohti
kallioita tutkien jätöksiä. Eikä kulunut aikaakaan kun Antti
heilutti vimmatusti käsiään. Mun oma Ace Ventura oli löytänyt
pusikosta pingviinin! Puskasta kurkkasi niin mahdottoman pieni ja
suloinen pingu (maailman pienin laji eli sinipingviini). Siinä me
tuojeltiin hetki toisiamme, molemmat osapuolet hieman hämmentyneinä
:) Taas todettiin, että meidän oli tarkoitus tavata tuo pieni
veijari, sillä kukaan muu ei ilmeisesti ollut nähnyt yhtään
pingviiniä. No täytyy myöntää, että olihan mulla matkassa
kovemman luokan jäljittäjä :D
 |
| Caroline Bay ja pingujen bongailua |
 |
| Astetta kovempi pingubongari! <3 |
Matka jatkuu kohti Lake Tekapoa ja Mt Cookia, pysykää kanavalla! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti